Marcuksen tavanomainen pukeutumistyyli on rento ja vaivaton: farkkuja, t-paitoja ja nahkatakkeja. Tilannetajua kuitenkin löytyy sen verran, että päälle osataan pukea myös tarpeen tullen kauluspaitaa ja pukuakin.

Mark on toiminnan ihmisiä. Hän ei välttämättä suunnittele paljoakaan vaan hyppää (yleensä kuvainnollisesti) pää edellä uusiin tilanteisiin. Mies onkin hyvä sopeutumaan ja toimimaan paineen alla, mutta huono punnitsemaan vaihtoehtoja. Hän luottaa intuitioonsa enemmän kuin pitkälliseen pohdintaan. Välillä miehellä tuppaa sitten unohtumaan ottaa läheistensä mielipiteet huomioon. Tarkoitus ei kuitenkaan ikinä ole ketään satuttaa, ja ymmärtäessään virheensä Marcus osaa kyllä pyytää anteeksikin. Sulopuheinen hän ei välttämättä ole, mutta osaa silti osoittaa tunteitaan ja välittämistään.

Keskustelukumppanina Mark on yleensä rennon letkeä. Hän saattaa tosin muuttua vähäsanaisemmaksi ympäristössä, jossa kokee olonsa epämukavaksi. Etenkin nälkäisenä tai liian vähillä unilla on taipuvainen ’jurvotukseen’, joskin vain vaimon kanssa tai muutoin perhepiirissä. Mark on läheisiään kohtaan suojelevainen ja omaa jokseenkin vanhakantaiset arvot. Hän ei pettäisi vaimoaan eikä vaarantaisi siten liittoaan, vaikka joku toinen ulkonäöltä miellyttävä nainen sattumalta vastaan tulisikin. Mark katsoo velvollisuutenaan olevan taata itsensä ja vaimonsa taloudellinenkin hyvinvointi.

Jennifer Dalton ja Peter Dalton eli Marcuksen vanhemmat olivat onnellinen ja tasapainoinen pari. Vaikka perheen ainoa lapsi olikin, Mark sai elää virikerikkaan lapsuuden Minnesotassa. Vanhempien kuoltua auto-onnettomuudessa 12-vuotias poika sai kuitenkin sopeutua Maineen ja yhteiseloon tätinsä perheen luona. Marcus ystävystyi kahden serkkunsa kanssa ja sai muutoinkin tarvittavan tuen uudelta perheeltään, mutta uusi perhe ei tietenkään korvannut vanhaa. Etenkin varhaisteininä Mark vietti runsaasti aikaa yksin vesillä ja luonnossa liikkuen sekä autoja ja muita teknisiä laitteita rukaten koulunkäynti-innon ollessa verrattain vähäistä.

High schoolin jälkeen Mark työskenteli muutaman vuoden varastomiehenä. Yleinen liikunnallisuus, jonkinasteinen isänmaallisuus, halu tehdä arvokasta työtä sekä haluttomuus opintojen jatkamiseen johtivat siihen, että Mark värväytyi armeijan leipiin 22-vuotiaana. Hänellä ei ollut sellaista perhettä, jonka olisi kokenut jäävän ikävöimään itseään eikä muutakaan voimakasta sidettä Maineen, joten tie vei ensialkuun armeijan perustaistelukoulutukseen. Työskenneltyään 2,5 vuotta armeijan leivissä häntä esitettiin WOCSiin (Warrant Officer Candidate School), jonka myötä hänestä tuli tekniikkaan erikoistunut Warrant Officer / vääpeli. Vuosien saatossa Mark yleni Chief Warrant Officeriksi, jonka asiantuntemusta hyödynnettiin operaatioiden teknisessä toteuttamisessa. Mies kaipasi vaihtelua ja jotakin uutta elämäänsä, joten hän värväytyi ensimmäiselle ulkomaan komennukselleen Kosovoon 28-vuotiaana. Komennuksen aikana Markin serkku oli muuttanut Floridaan, minkä vuoksi myös aiemman vuokra-asuntonsa luonnollisesti luovuttanut Mark muutti Miamiin palatessaan Amerikkaan. Mies ennätti asustella aurinkoisesas Floridassa jonkun aikaa ja lupautua jo seuraavalle ulkomaankomennukselle Irakiin, kun yllättäen baarissa kohtasi Daniellen, jota alle kaksi kuukautta myöhemmin kosi. Marcuksen päässä oli täysin selvää, että tuo oli hänen elämänsä nainen, joten miksi lykätä häitä?

Marcus joutui kuitenkin melko pian häiden jälkeen lähtemään Irakiin. Miehelle itselleen erossaolo vaimosta ei tuntunut niin piinaavalta vaan ennemminkin puhelinkeskustelut Danin kanssa ja odotus tuon luokse palaamisesta tekivät työstäkin palkitsevampaa. Komennuksen aikana mies tietysti piti kaikki mahdolliset lomat vaimonsa luona Miamissa. Nyt viimein komennus Irakissa on kuitenkin lopullisesti päättynyt ja Marcus on ainakin toistaiseksi asettunut takaisin Yhdysvaltoihin. Mies ei ole vielä varma, mitä tulee ammatillisella rintamalla tekemään seuraavaksi. Kenties siis olisi korkea aika istua alas vaimon kanssa ja keskustella tulevaisuudesta. Toistaiseksi Markilla on nimittäin jäänyt esimerkiksi ottamatta puheeksi, että hän itse asiassa olisi jo valmis perheenlisäyksellekin.