10.06.22 Foorumille luotu yksi uusi ulkoasu. 09.06.22 Linkinvaihto päivitetty ja uusia bannereita(x6) lisätty. 31.05.22 KEVÄTSIIVOUKSEN deadline on umpeutunut. Jatkostaan ilmoittamattomat pelaajat, sekä heidän hahmonsa on poistettu.
Voit slaidaa mun dm:iin täällä tai discordissa. Suosittelen jälkimmäistä.
20 posts
Post by siwpa on Apr 1, 2022 17:49:04 GMT 2
Nimi: Alice Scott
Ikä: 26 Syntynyt 14.8.1996 Georgetown South Carolina
Sukupuoli: Nainen
Seksuaalinen suuntautuminen: Hetero
FC: àstrid bergès-frisbey
Työ: Kaupankassa ja epäonnistunut harrastetaidemaalari.
Ulkonäkö: Pitkähköt tummanruskeat hiukset, jotka ovat usein aavistuksen verran sekaisin. Hän on hyvin laiha ja hintelä eikä juuri erotu muutenkaan väkijoukosta. Useimmiten Alicen päällä näkee maalin tahraamat farkut ja vähän rosoiset tennarit. Harvoin hän pukee mitään vartaloa myötäilevää, ainoastaan silloin kun hän eksyy yökerhoon tuhlaamaan raskaasti ansaitut rahansa. Monenlaiset unettomat yöt ovat tehneet tehtävänsä ja se näkyy väsyneistä silmistänsä ja tummista silmänalusista.
Luonne: Alice on hiljainen, sellainen kohtelias seinäruusu, joka inhoaa kuitenkin olla huomion keskipisteenä. Tyttö on ollut nuorempana varsinkin melkoinen push over. Hän meni usein muiden mukana, se ei kuitenkaan haitannut sillä näin Alice oppi seuraamaan miten erilaiset ihmiset pääsevät johtaja asemaan. Hänestä tuli hyvä lukemaan muita ihmisiä ja hän mielellään seurasikin tapahtumia aika usein sivusta. Toisinaan hänet painostettiin tekemään jotain ikävää, mutta Alice pyrki kuitenkin korjaamaan tilanteen jälkikäteen yleensä muilta salaa. Alice ei juuri pidä huomion keskipisteenä olemisesta ja siksi ei koskaan yrittänyt ’kapinoida’ koulukavereitaan vastaan. Periaatteessa hän oli tyytyväinen rooliinsa ja periaatteessa ei. Hän inhosi kiusaamista ja toisinaan myös ystäviään, kun nämä olivat täysin perseestä. Mutta Alice ei halunnut jäädä yksin, siksi hän kesti kaiken.
Ystävänä Alice on lojaali ja luotettava, häneen voi luottaa, että hän tekee mitä pyydetään. Vaikka hän pysytteleekin useimmiten sivussa eikä juuri tuo itseään esille, hän on erinomainen kuuntelemaan niin arkipäiväisiä sydänsuruja kuin isompiakin ongelmia.
Kuitenkin nuoret kasvoivat ja tuli aika mennä lukioon, tuli ystäville uusia ystäviä ja Alice joutui etsimään uusia ystäviä, hän löysi ystäviä kirjoista, opiskelusta ja maalaamisesta. Lukioaikaan hän oli melko lailla itsekseen, se oli aika kurjaa. Hän yritti ystävystyä muiden kanssa, mutta se osoittautui välillä hankalaksi, sillä Alicen oli aika hankala luottaa näihin uusiin ystäviin, olivatko he oikeasti hänen ystäviään vai teeskentelivätkö he niin kuin edelliset? Alice on kuitenkin hyvin optimistinen ihminen ja hän haluaa uskoa ihmisistä parasta. Onneksi uudet ystävät olivat kivoja ja palauttivat Alicen uskoa muihin ihmisiin.
Romanttisista suhteista Alicella ei ole oikein kokemusta, hän on seurustellut yhden kerran seitsemännellä luokalla, mutta se päättyi silloin vähän ikävästi, eikä hän ole sen jälkeen yrittänyt etsiä itselleen aktiivisesti kumppania. Ihastuessaan johonkuhun hän on aivan täysi tollo, ei osaa oikein lähestyä ihastusta ja jos niin tapahtuu, se on vaatinut äärimmäisen paljon rohkeutta. Parisuhteestaan hän odottaa, että kumppani on kärsivällinen ja no tietenkin huomaavainen ja mukava.
Alice suuttuu hyvin harvoin, mutta kun hän suuttuu, hän on hyvin pitkävihainen ja tietenkin pysyttelee erossa tästä henkilöstä. Juoruaminenkaan ei ole oikein Alicen heiniä, se on pikkumaista ja naurettavaa, jos on jotain mistä pitää puhua se on parempi puhua kasvotusten kuin juoruta asiasta toisen selän takana.
Historia: Alicen historiasta ei oikein ole mitään ihmeellistä sanottavaa, hänen äitinsä Gloria on äänekäs ja hyvin huolehtivainen nainen. Hänen isänsä Daniel on vähän välinpitämätön eikä juurikaan kiinnittänyt huomiota tyttäreensä, kun tämä oli pieni. Kuitenkin hänellä oli ihan onnellinen ja suhteellisen normaali lapsuus ainakin Alicen omasta näkökulmasta. Hän sai leikkiä ulkona ja aina oli ruokaa pöydässä, eivät he mitenkään erityisen rikkaita olleet, mutta he tulivat toimeen. Lasten korviin ei ainakaan ole kantautunut mitään mistä heidän olisi pitänyt olla huolissaan. Daniel ja Gloria asuvat edelleen Georgetownissa Etelä Carolinassa. Alice ei tiedä juuri veljensä nykyisistä liikkeistä, sillä he eivät puhu toisilleen.
Sen mitä Alice on saanut vanhemmistaan irti, he eivät ole juuri puhuneet menneisyydestään tai siitä, miten he tapasivat, jostain syystä. Mutta se mitä Alice on saanut selville molemmat vanhemmista ovat asuneet Georgetownissa koko ikänsä. Ja ehkä he tapasivat lukiossa? Se on vähän epäselvää, sillä molemmat kertoivat erilaista tarinaa. Glorian mukaan hän tapasi Danielin lukioaikoina ja ovat olleet rakastavaisia siitä pitäen. Daniel kertoi, että tapasi äidin muutama vuosi lukion jälkeen, mutta kuitenkin on tuntenut äidin lukiosta saakka.
Alicella on vanhempi veli Jason, jonka kanssa hän ei oikein tule juttuun. Veli tuntuu nimittäin inhoavan siskoaan kovasti ja Alice itse ei oikein ymmärrä, että mikä heidän välejään hiertää. Sisarusten välillä ei ollut ikinä avointa vihamielisyyttä, Jason ei koskaan sanonut vihaavansa sisartaan. Mutta tyhmäkin sen huomasi kyllä, miten Jason Alicea kohtaan käyttäytyi. Hän oli töykeä, jos puhui, mutta harvoin puhutteli siskoa omasta tahdostaan. Sen olisi voinut vielä pienenä lapsena laittaa vain lapsellisuuden piikkiin, mutta kun sama jatkui teini-iän yli aina aikuisuuteen saakka ei sitä voinut enää vain sivuuttaa normaaleina sisarustappeluina. Aina välillä Alice yrittää paikkailla tulehtuneita välejään veljensä kanssa, mutta tähän mennessä yskikään yritys ei ole tuottanut tyydyttävää vastausta. Nyt kun Alice asustelee kaukana veljestään Miamissa, heidän välinsä eivät ole aivan niin kamalat mitä ne olivat silloin kun molemmat sisarukset asuivat vanhempiensa katon alla. Tietenkään vanhemmat eivät ikinä hyväksyneet lastensa tappelua ja vihamielisyyttä ja hekin yrittivät sovitella lasten välejä ja joskus näyttikin siltä, että vanhempien väliintulo auttoi. Jason onnistui esittämään, että ei inhonnut pikkusiskoaan aivan niin kamalasti aina kun vanhemmat olivat paikalla. Kun sisarukset jäivät välistä kahden, veli muuttui kylmäksi ja välinpitämättömäksi.
Lapsena Alice oleskeli mielellään serkkujensa kanssa. Heillä on hyvin iso ja läheinen suku ja he viettivät paljon aikaa sukulaistensa luona ja sukulaiset kokoontuivat välillä Alicen perheen luokse viettämään sunnuntailounaita ja kesäisin grillijuhlia. Nämäkin asiat muuttuivat, kun Alice kasvoi vanhemmaksi, tai no ei ihan kaikki sukulaisia tuli edelleen käymään sunnuntailounaalla, mutta heitä oli aina vähemmän ja Alicekin lakkasi ’hengailemasta’ serkkujensa kanssa. Niin se elämä vain menee ja sukulaisia kuolee. Ja vaikka surullista, se ei juurikaan vaikuttanut Alicen rauhalliseen lapsuuteen.
2002 Alicen koulutaipale alkoi ja hän pääsisi tutustumaan muihin ikäisiinsä lapsiin. Alice huomasi pitävänsä opiskelusta ja koulussa käymisestä. Oli hauskaa oppia uusia asioita ja hän pärjäsi hyvin monenlaisissa kouluaineissa. Muutamia ystävyyssuhteitakin onnistuttiin keräämään kasaan, tosin nämä ystävät eivät olleetkaan aivan niin mukavia tai todellisia mitä olisi voinut luulla. Koska Alice oli ala-asteella vähän ujonpuoleinen ja tietysti kipeästi ystävien tarpeessa hänet oli helppo houkutella tekemään typeryyksiä. Kuten antamaan kavereille koevastauksia kokeen aikana. Joskus tästä jäätiin kiinni ja Alice kärsi seuraukset istumalla jälki-istunnossa muiden kavereiden puolesta. Kaverit kiusasivat myös muita oppilaita, siihen Alice ei kuitenkaan osallistunut aktiivisella kiusaamisella hän enemmänkin seurasi sivusta. Toisinaan hän kävi pahoittelemassa muiden kavereiden toimintaa ja ei niin yllättävin kääntein kiusatut harvoin kiinnostuivat Alicen pahoitteluista.
2007 Yläkoulussa ei tapahtunut mitään ihmeellistä, murrosikä alkoi ja vanhat ala-aste ystävät vaihtuivat uusiin. Tai no uusiin ja uusiin, osa samoista ystävistä säilyi myös yläasteelle sama manipulointi ja taivuttelu jatkui silloinkin, mutta Alice kehitteli itselleen jopa vähän selkärankaa ja uskalsi sanoa ei jossain oikein tiukoissa tilanteissa. Tänä aikana Alice huomasi, että hänestä oli tullut ihan hyvä piirtämään ja maalaaminenkin sujui oikein hyvin. Hän löysi oman intohimonsa. Yläkouluaikaan, ehkä seitsemännellä luokalla. Alice alkoi myös seurustelemaan ensimmäisen kerran, poika oli oikein kiva ja ainakin Alice viihtyi hänen seurassaan. Kuitenkaan tämä suhde ei kestänyt kuin ehkä puolivuotta, kun poika jätti Alicen yllättäen ja tietenkin ilman kunnollista selitystä. Harmissaan Alice päätti keskittää lopun ajan yläkoulusta maalaamiseen ja tietenkin myös opintoihin.
Maalaaminen jatkui myös lukiossa ja hän teki lukio-opinnoistaan hyvin taidepainotteisia. Hän ei kuitenkaan ollut vielä ihan niin itsevarma, että olisi osallistunut minkäänlaisiin taidekilpailuihin. Joskus hän kyllä koulussa osallistui leikkimielisiin kilpailuihin ihan vain nähdäkseen tulisiko niistä mitään. Osasta tulikin jotain ja hän voitti muutaman kilpailun mihin oli osallistunut ja se ruokki nuoren taiteilijan itseluottamusta.
Niinpä lukion jälkeen vuonna 2014 Alice pakkasi pienen omaisuutensa ja suuntasi katseen isoon kaupunkiin isoihin unelmiin. Halusi reilusti välimatkaa itsensä ja perheensä väliin ja muutenkin uudet tuulet tekevät hyvää. Alicella ei ollut juurikaan tiettyä taidekoulua mielessä, hänellä oli vain suuret nuoren tytön unelmat. Vaikka hän hakikin useaan eri taidekouluun ja oli varma, että pääsisi johonkin sisään, isot unelmat kuitenkin tiputtavat myös korkealta. Alice on hyvä maalari, mutta ei aivan niin hyvä kuin hän oli kuvitellut. Miami oli kuitenkin suuri kaupunki ja hänen taitonsa eivät aivan riittäneet taidekouluun.
Niin maalaaminen jäi harrastuksen tasolle ja Alice joutui ottamaan ihan minkä tahansa työn vastaan, hän onnistuikin saamaan työpaikan kaupankassalta vuonna 2016, kun oli ensin ollut pätkätöissä muutaman vuoden. Se ei tietenkään maksa huikeita summia, mutta tarpeeksi että Alice saa pidettyä katon päänsä päällä ja ruokaa pöydällä. Alicella on kaikki mahdollisuudet lähteä opiskelemaan vielä jotain muuta, kuhan hän saisi elämästään jonkinlaisen otteen. Voisi sanoa, että nuori taidemaalari on vähän hukassa. Hän ei vielä tiedä yrittääkö hän vielä pyrkiä taidekouluun opiskelemaan maalausta, ehkä ehkä ei. Tulevaisuus näyttää.
Muuta:
-Asuu halvassa yksiössä spring gardenissa.
-Mahdollisesti voisi lähteä opiskelemaan psykologiaa tai jotain muuta vastaavaa